Budjetoinnin perusteet - säästä rahaa budjetoinnin avulla

Mitä budjetointi on?

Budjetoinnilla tarkoitetaan pohjimmiltaan menojen ennakoimista. Budjetin voi tehdä esimerkiksi kuukaudeksi, vuodeksi tai vaikka vain viikoksi.

Tässä artikkelissa keskitytään budjetointiin erityisesti yksityishenkilöiden näkökulmasta, budjetointia käytetään kuitenkin yleisesti myös esimerkiksi osana yritysten ja valtioiden toimintaa.

Mitä hyötyä budjetoinnista on?

budjetti-saasto.jpg

Budjetoinnin isoimpana etuna voi pitää sitä, että se auttaa talouden tasapainossa pitämisessä, sillä ennakoitua menoja voidaan verrata olettavissa oleviin tuloihin. Budjetointi voi myös olla isona apuna kulujen leikkaamisessa, sillä budjetointi vaati sitä, että ihminen on tietoinen todellisista menoistaan, jolloin on myös helpompi miettiä, josko olisi joitain asioita joista voi tinkiä.

Osittain edellä mainitusta johtuen budjetointia hyödynnetäänkin monesti silloin, kun tarkoituksena on esimerkiksi säästää lomamatkaan: jos esimerkiksi saat tuloja 2000 euroa kuukaudessa, mutta pystyt asettamaan menosi, niin että niitä on vain 1500 euroa kuukaudessa, pitäisi kuukaudessa jäädä tuloja säästöön matkaa varten 500 euroa

Yksityishenkilöiden kohdalla budjetoinnista voi olla hyötyä erityisesti isojen elämänmuutosten yhteydessä, jolloin menot tai tulot, tai ehkä todennäköisemmin molemmat muuttuvat. Budjetointia kannattaa siis harkita esimerkiksi siinä vaiheessa, kun nuori ihminen muuttaa ensimmäistä kertaa omilleen asumaan ja joutuu todennäköisesti kantamaan entistä enemmän vastuuta taloudestaan. Budjetointi voi myöskin olla isona apuna silloin, kun esimerkiksi pyritään maksamaan takaisin lainoja, ja yritetään mitoittaa sitä, miten paljon lainaa on mahdollistaa maksaa takaisin esimerkiksi kuukaudessa.

Mitkä menot budjetoinnissa huomioidaan?

Mieluiten kaikki mahdolliset. Tarkemmin tarkastellen edellä mainittu tarkoittaa siis esimerkiksi sitä, että budjetoinnissa kuuluu huomioida esimerkiksi asumiskulut, lainakulut, ruokaan ja juomaan kuluvat rahat, vaatteisiin kuluvat rahat, harrastusmenot, pakolliset laskut ja niin edelleen.

Erityistä huomioita kannattaa käyttää sen tyyppisten kulujen huomioimiseen, jotka toistuvat usein, mutta eivät kuitenkaan täysin säännöllisesti, ja voivat näin ollen jäädä helposti huomioimatta. Esimerkiksi tulostinmusteeseen saa kulumaan vuositasolla yllättävän paljon rahaa, jos opiskelu- tai työhommat vaativat paljon tulostimen käyttämistä.

Budjetoitavien menojen pitäisi olla tuloja pienemmät, ei yhtä suuret

Yksi suuri virhe, minkä monet ihmiset tekevät budjetoinnissa on se, että he mitoittavat budjettinsa niin, että menoarvio on yhtä suuri kuin tuloarvio. Tämä näkökulma voi kuitenkin johtaa merkittäviin ongelmiin. Näin on erityisesti koska todellisuudessa lähes jokaiselle ihmiselle tulee välillä kuluja, joita ei voinut ennakoida: saatat esimerkiksi kadottaa tai rikkoa matkapuhelimesi tavalla, joka johtaa siihen, että joudutkin äkkiä ostamaan uuden. Suurimmassa osassa tapauksia pienehköt yllättävät kulut eivät ole valtava ongelma, sillä ne pystyy monesti korvaamaan esimerkiksi tinkimällä muista asioista, mutta pahimmassa tapauksessa ne voivat johtaa esimerkiksi velkakierteen alkamiseen, kun yllättäviä menoja on pakko paikata lainalla, ja sitten lainaa maksetaan takaisin uudella lainalla.

Miten budjetointia käytännössä tehdään?

budjetti-laatiminen.jpg

Budjetti voidaan laatia helposti paperille kynälle tai sitten vaikka Excelissä, lisäksi budjetointiin on luonnollisesti mahdollista saada avuksi lukuisia eri kännykkäohjelmia. Budjetoinnissa yksinkertaisesti lasket yhteen kaikki ne kulut, joita uskot tietyltä ajalta tulevan. Koska budjetointia voidaan yksityishenkilön tapauksessa tehdä edellä kuvatun yksinkertaisesti, ei pelkästään budjetointia varten ole yleensä kovinkaan järkevää ostaa esimerkiksi erillistä ohjelmaa.

On hyvä huomata, että budjetoinnissa on avainasemassa se, että olet mahdollisimman hyvin tietoinen todellisista kuluistasi: voi esimerkiksi olla houkuttelevaa ajatella, että saisit kaikki kuukauden ruuat ostettua 200 eurolla, mutta jos tiedät kokemuksesta, että et saa ruokalaskuasi vaikkapa mitenkään alle 300 euron, niin ei budjettia luonnollisesti ole mitään järkeä laatia 200 euron perusteella.  Mikäli maksat ostoksi isoksi osaksi maksukortilla, niin saat melko hyvän kuvan todellisista kuluistasi käymällä nettipankin kautta läpi pitkän aikavälin kulujasi.

Yksikään budjetti ei luonnollisesti itsessään estä ihmistä käyttämästä rahaa, ja näin ollen todellisia menoja on tärkeätä verrata tehtyyn budjettiin varsin usein.