Käsittelen tällä sivulla budjettia ja budjetointia. Sivulla on ensin selitettynä lyhyessä ja selkeässä muodossa, mitä ilmaisut budjetti, budjetointi ja alijäämäinen sekä ylijäämäinen budjetti tarkoittavat. Sen jälkeen on käsittelyssä se, mitä hyötyä budjetoinnista voi olla.
Budjetti tarkoittaa tätä
Budjetti tarkoittaa tulojen ja menojen ennakkoarviota. Eli arviota esimerkiksi siitä, miten paljon kuukauden aikana oletetaan tulevan tuloja sekä menevän menoja. Tuloja ja menoja voi luokitella eri tarkkuudella. Kotitalous saattaa esimerkiksi haluta niputtaa kaikki ruokakauppaan menevät kulut yhdeksi paketiksi tai toisaalta vaikkapa irrottaa erikseen tarkasteltavaksi niistä niin sanottujen herkkujen osuuden.
Budjetointi tarkoittaa tätä
Budjetointi tarkoittaa budjetin laatimista. Eli meno- ja tuloarvion tekemistä. Sen kohdalla voivat olla apuna tiedot esimerkiksi aiemmista menoista ja tuloista sekä tiedot ennakoitavissa olevista muutoksista elämään.
Alijäämäinen budjetti tarkoittaa tätä
Alijäämäinen budjetti tarkoittaa sitä, että budjetin mukaan menoja olisi menossa enemmän kuin tuloja on tulossa. Hieman toisella tavalla ilmaisten voi sanoa, että budjetti on tuossa tapauksessa miinuksella tai pakkasella. Varsinkin yrityselämässä voi olla hyväksyttävää, jos budjetti on väliaikaisesti alijäämäinen, jos se liittyy siihen, että rahaa käytetään tavalla, jonka oletetaan tuovan jatkossa enemmän tuloja.
Ylijäämäinen budjetti tarkoittaa tätä
Ylijäämäinen budjetti tarkoittaa sitä, että tuloja oletetaan tulevan enemmän kuin menoja menevän. Hieman toisella tavalla asian voisi sanoa niin, että budjetti on plussalla. Budjetin mahdollisen ylijäämään tarkastelussa on hyvä huomata se, että jotkut ihmiset laskevat esimerkiksi säästöön ohjattavat rahat menoiksi, jolloin budjetin laskennallinen ylijäämä pienenee, vaikka nuo säästöön menevät rahat siis tavallaan ovatkin ylijäämää.
Mitä hyötyä budjetoinnista voi olla?
Budjetoinnin ensimmäinen hyöty on se, että antaa kokonaiskuvan omasta tai esimerkiksi maan taloudesta. Budjetti siis auttaa ymmärtämään sen, mistä rahaa tulee, mihin sitä menee ja mikä tulojen ja menojen suhde toisiinsa on.
Seuraava budjetin hyöty on se, että ohjaa toimintaa. Tai ainakin sen pitäisi ohjata sitä. Jos vaikkapa on päättänyt asettaa budjetissa ruokaostoksille kuukausikohtaisen 350 euron rajan, niin pitäisi sen kannustaa siihen, että pyrkii pysymään tuon 350€ rajan alla. Tuo pyrkimys voi sitten johtaa esimerkiksi siihen, että turhia ostoksia jää tekemättä.
Kolmas budjetin hyöty on talouden seuranta. Tuo liittyy siihen, että sen jälkeen, kun budjetti on laadittu, niin on tärkeä seurata sitä, miten se toteutuu: Jakautuivatko menot odotetusti? Tuliko tuloja ainakin yhtä paljon kuin ennakoitiin?
Sen selvittäminen, miten edellinen budjetti toteutui, voi olla isoksi hyödyksi seuraavan budjetin laatimisessa. Budjetoinnin hyötyjen voikin sanoa kasvavan entisestään, jos budjetteja jaksaa laatia sekä seurata pitkäjänteisesti.