Laina-asioiden yhteydessä törmää usein ilmaisuihin ”nimellinen vuosikorko” ja ”todellinen vuosikorko”.
Ja ainakin mikäli mielii ottaa lainaa, niin on hyvä tietää noiden kahden asian välinen ero. Tuota eroa käsitellään tällä sivulla.
Ilmaisun ”nimellinen vuosikorko” sijaan käytetään joskus lyhyempää ilmaisua ”nimelliskorko”. Puhuttiin sitten nimellisestä tai todellisesta vuosikorosta, niin tarkastellaan sitä tyypillisesti prosentteina, ei suoraan euroina.
Kyseiseen asiaan liittyen nimelliseen vuosikorkoon voidaan viitata myös pidemmällä ilmaisulla ”nimellinen vuosikorkoprosentti” ja todelliseen vuosikorkoon puolestaan pidemmällä ilmaisulla ”todellinen vuosikorkoprosentti”
Nimelliskoron ja todellisen vuosikoron ero
Tyypillisen lainan tapauksessa sen todellinen vuosikorko koostuu nimellisestä vuosikorosta ja sitten erilaisista suoraan euromääräisesti veloitettavista palkkioista, kuten lainan avausmaksusta ja kuukausittaisista tilimaksuista.
Todellista vuosikorkoa laskettaessa nuo muut maksut muutetaan niin, että nekin ovat prosenttimuodossa ja sitten ne yhdessä nimellisen vuosikoron kanssa muodostavat todellisen vuosikorkoprosentin.
Todellinen vuosikorkoprosentti siis lähtökohtaisesti sisältää kaikki lainan kulut, kun taasen nimelliskorko sisältää ainoastaan niin sanotun pohjakoron, ilman muita kuluja.
Todellinen vuosikorko siis kertoo paljon paremman lainan todellisesta hinnasta kuin nimellinen vuosikorko. Jos siis pohdit sitä, onko jokin laina mielestäsi sopivan matalakorkoinen, niin keskity erityisesti sen todelliseen vuosikorkoon.
Ja siinä tapauksessa, että vertailet kahta tai useampaa lainaa toisiinsa, niin varmista, että vertailet kaikkein lainojen tapauksessa todellista vuosikorkoprosenttia toisiinsa.
Yleisesti ottaen voi sanoa, että pienempien lainojen todelliset vuosikorkoprosentit tuppaavat olemaan korkeampia kuin isompien lainojen.
Tuosta ei kuitenkaan tietenkään seuraa sitä, että voisi ainakaan helposti säästää ottamalla isomman lainan, koska korko lopulta maksetaan euroissa.
Havainnollistavana esimerkkinä tuosta voi mainita, että vuodeksi otettavasta 500€ lainasta, jonka todellinen vuosikorko on 30% joutuu maksamaan vähemmän korkokuluja kuin samaksi ajaksi otettavasta 2 000€ lainasta, jonka todellinen vuosikorko on 15%.
Lyhennysten vaikutus lainalle kertyvään korkoon
Lainoja maksetaan tyypillisesti takaisin kuukausittaisilla lyhennyksillä. Tuosta seuraa se, että korkoja ei euromääräisesti tarkastelen peritä tavallisesti niin paljon kuin todellisen vuosikorkoprosentin perusteella voisi olettaa.
Esimerkkinä tuohon liittyen voi mainita, että jos kyseessä on 1 000€ laina, jonka todellinen vuosikorko on 10%, niin voisi helposti kuvitella, että kyseisestä lainasta kertyy vuodessa korkoja 100€. Noin ei kuitenkaan ole, jos lainaa maksetaan kuukausittain takaisin, koska lyhennysten ansiosta se summa, jolle 10% korkoa peritään pienenee joka kuukausi.
Edellä kuvattuun liittyen on aina hyvä tarkistaa lainan lyhennysten aikataulu ja erät, jotta ei anna lainan kerryttää tarpeettomasti korkoja maksettavaksi tilanteissa, joissa voisi tehdä lyhennyksiä tai lyhentää lainaa isommilla summilla.
Korkokatto ja vuosikorko
Suomessa on nykyään voimassa luottojen korkokatto, joka koskee esimerkiksi luottokortteja sekä kulutusluottoja. Kyseinen korkokatto sääntelee nimellistä vuosikorkoprosenttia, mutta ei suoraan todellista vuosikorkoprosenttia. Toki käytännössä nimellisellä vuosikorkoprosentilla ja todellisella vuosikorkoprosentilla on yhteys.