Laina-asioiden yhteydessä törmää usein termeihin ”nimellinen vuosikorko” ja ”todellinen vuosikorko”. Ja ainakin mikäli mielii ottaa lainaa, niin on hyvä tietää noiden kahden asian välinen ero. Kyseistä asiaa on pyritty avaamaan tällä sivulla.
Nimellisen ja todellisen vuosikoron ero
Tausta: Lainan aiheuttamat kustannukset muodostuvat yleensä lainan korkoprosentin aiheuttamista kustannuksista ja lainaan liittyvistä muista kustannuksista. Noita muita kustannuksia voivat olla esimerkiksi kerran perittävä käsittelypalkkio ja kuukausittain veloitettavat tilimaksut. Noista ensin mainitun voi nähdä liittyvän siihen, että laina myönnetään sekä maksetaan hakijalla ja jälkimmäisen siihen, että hakijalla on avoin laina.
Nimellisen ja todellisen vuosikoron määritelmät
Nimellisen ja todellisen vuosikoron ero on pohjimmiltaan siinä, että nimelliseen vuosikorkoon lasketaan vain lainan korkoprosentin aiheuttamat kustannukset, kun taas todelliseen vuosikorkoon lasketaan noiden lisäksi myös muut lainaan liittyvät kustannukset.
Vaikka lainan muut kustannukset ilmoitetaan lainasopimuksessa usein kiinteänä summana (vaikkapa ”100 euron käsittelypalkkio”), niin muutetaan ne todellista vuosikorkoa laskiessa prosenteiksi. Tuo auttaa esimerkiksi siinä, että nimellistä ja todellista vuosikorkoa voi suhteuttaa toisiinsa.
Käytännössä on siis niin, että todellinen vuosikorko kuvaa paremmin sitä, miten paljon maksettavaa laina aiheuttaa. Johtuen siitä, miten nimellinen ja todellinen vuosikorko määritellään, niin on oikeassa elämässä ainakin hyvin usein niin, että todellinen vuosikorko on isompi kuin nimellinen vuosikorko.
Miten paljon nimellinen ja todellinen vuosikorko voivat poiketa toisistaan?
Tausta: Suomessa säädellään lailla niitä kustannuksia, joita kuluttajalainoista voi periä. Käytössä olevalla sääntelyllä pyritään vaikuttamaan sekä itse lainan korkoprosenttiin että lainan aiheuttamiin muihin kustannuksiin. Tätä kirjoittaessa on esimerkiksi olemassa laki, jonka mukaan lainasta ei saa periä yli 20% nimellistä vuosikorkoa eikä yli 150 euron verran muita kuluja vuodessa.
Tuon edellä mainitun 150€ rajan suhteen on vielä sitten käytössä tarkennus, joka pyrkii estämään sen, ettei (edes) noin paljon kuluja peritä pienistä lainoista.
Esimerkkejä lainafirmoilta:
- 100€ lainan nimellinen vuosikorko on 9,90%, mutta todellinen vuosikorko 33,79% (Lähde: Blue Finance, laina-aika 4 kuukautta).
- 10 000€ lainan nimellinen vuosikorko on 8,90% ja todellinen vuosikorko 11,61% (Lähde: Nordax, laina-aika 2 vuotta). Alla on tähän esimerkkiin perustava havainnollistus kustannuksista.
Ero kustannuksissa, nimellinen vs. todellinen vuosikorko:
| Summa & aika: | Maksettavaa, jos maksaisi 8,90% koron mukaan: | Maksettavaa, jos maksaisi 11,61% koron mukaan: |
| 10 000 euroa kahden vuoden laina-ajalla, kuukausittainen lyhennys | 10 953,33€ | 11 253,97€ |
Edellä olevassa tapauksessa tulee siis yhteensä noin 300 euroa lisämaksettavaa, kun huomioidaan se, että lainaa lyhennetään todellisen vuosikoron eikä nimellisen vuosikoron mukaisesti.
Vinkki: huomioi myös laina-aika. Koska lainan korko kertyy niin sanotun korkoa korolle -ilmiön perusteella, niin on lainojen edullisuutta miettiessä hyvä huomioida myös se, miten pitkään lainaa on niin sanotusti avoinna. Tuon korkoa korolle -ilmiön johdosta on myös niin, että yhtä ison lainasumman, mutta isomman korkoprosentin laina voi olla euroissa mitaten halvempi kuin pienemmän korkoprosentin, jos laina-aika on lyhyempi.
Lopputulos:
Lainoja vertaillessa ja pohtiessa on ainakin lähes aina hyvä kiinnittää enemmän huomiota todelliseen vuosikorkoon kuin nimelliseen vuosikorkoon. Ja mikäli vertaa kahta tai useampaa eri lainaa toisiinsa, niin on hyvä tarkistaa se, että vertaa keskenään lainojen samaa, eli todellista tai nimellistä, vuosikorkoa. Ainakin yleisellä tasolla voi myös sanoa, että mitä pidempi laina-aika ja isompi lainasumma, niin sitä tärkeämpää on huomioida nimellisen sekä todellisen vuosikoron erot.