Prosentti ja prosenttiyksikkö ero & huomioitavaa

Prosentti ja prosenttiyksikkö ovat kaksi termiä, joita näkee usein. Valitettavasti kuitenkin jotkut käyttävät ilmaisua ”prosentti” silloin, kun pitäisi käyttää ilmaisua ”prosenttiyksikkö” ja toisin päin – on myös olemassa tilanteita, joissa sillä kumpaa ilmaisua käyttää ei ole ainakaan käytännössä merkitystä. Toivottavasti tämän sivun lukemisen jälkeen sinä tiedät hyvin, milloin on syytä käyttää mitäkin ilmaisua ja lisäksi tiedostat hyvin sen, että erityisesti kerrottaessa kyselytulosten vertailusta toisiinsa, voi sillä kumpaa ilmaisua käyttää olla iso merkitys vertailun tuloksista saatavaan kuvaan.

Täysi määrä jotakin voidaan ilmoittaa niin, että sitä on sataprosenttia. Esimerkiksi jos mielipidekyselyä varten on haasteltu 1500 ihmistä, niin on 1500 sama asia kuin sataprosenttia. Kun esimerkiksi mielipidekyselyn vastauksien suhteen sitten tarkastellaan tietyn vastauksen antaneiden osuutta, niin voidaan se ilmoittaa kyseisen vastauksen antaneiden lukumäärällä (vaikkapa 300 henkilöä), mutta tyypillisemmin se ilmoitetaan siinä muodossa, että kuinka iso prosenttiosuus ihmisistä on ilmoittanut kyseisen vastauksen. Jos siis on vaikkapa ollut mielipidekysely, jossa on kysytty ihmisiltä, mikä on heidän suosikkipizzatäytteesi ja 300 ihmistä on ilmoittanut, että se on tonnikala, niin on heidän osuutensa 20%. Tuon voi laskea helposti näin 300/1 500 = 0,2. Se minkä takia tässä tapauksessa 0,2 on sama asia kuin 20% johtuu siitä, että täydet sataprosenttia ilmoitettaisiin luvulla 1.

Edellä kuvatussa tapauksessa 20% on samaan aikaan prosenttia ja prosenttiyksikköä. Tyypillisimmin kuitenkin tuossa tilanteessa käytetään ilmaisua prosenttia. Tarkastellaan seuraavaksi tilannetta, jossa on tärkeä tietää, käyttääkö ilmaisua ”prosenttia” vai ilmaisua ”prosenttiyksikköä”. Jotta tämä asia toivottavasti aukeaa hyvin, niin on selitys melko pitkä.

Sanotaan, että esimerkin mielipidekyselyssä 150 henkilöä olisi ilmoittanut suosikkipizzatäytteekseen jalapenon. Heidän osuutensa olisi siis 10% (100/1 500 = 0,1). Jos sitten vertaa tonnikalan suosikkitäytteekseen maininneiden prosenttiosuutta jalapenon suosikkitäytteekseen maininneiden osuuteen, niin tekee ison virheen, jos sanoo, että tonninkalan sanoneiden osuus oli 10 prosenttia isompi.

Tuo johtuu siitä, että prosentuaalista eroa isomman luvun eduksi ei lasketa: isompi prosenttiosuus vähennettynä pienemmällä prosenttiosuudella, vaan tuon tekemisen jälkeen lopputulos pitää vielä jakaa pienemmällä prosenttiosuudella. Eli esimerkin tapauksessa laskukaava olisi: (20-10)/10 = 1, eli tonnikalan maininneiden osuus on prosentteina 100% isompi. Tuossa laskukaavassa on tärkeä laittaa vähennyslasku sulkujen sisään, koska muuten laskumerkkien laskujärjestyksestä johtuen lasketaan ensin jakolasku vaikka se on kaavassa ilmoitettuna jäljempänä. Voit myös halutessasi pilkkoa tässä osiossa käsitellyn asian laskemisen kahteen erilliseen laskuun, eli esimerkin tapauksessa 20-10 = 10 ja sitten vielä 10/10 = 1.

Ehkä hieman oudon kuuloisesti prosentuaalinen ero pienemmän luvun haitaksi lasketaan eri tavalla kuin prosentuaalinen ero isomman hyväksi. Tuo haitta pienemmän luvun näkökulmasta lasketaan kaavalla: isompi luku vähennettynä pienemmällä luvulla ja sitten vielä lopputulos jaettuna isommalla luvulla (ei siis pienemmällä luvulla, kuten edellisessä esimerkissä). Tämän sivun esimerkin kohdalla siis prosenttiero pienemmän haitaksi olisi: (20-10)/20 = 0,5, eli 50% prosenttia.

Prosenttiyksikkö

Kun puhutaan prosenttien sijaan prosenttiyksiköistä, niin yksinkertaisesti verrataan kahta prosenttiosuutta suoraan vähennyslaskulla toisiinsa ja sitten ilmoitetaan asia. Eli esimerkiksi, koska tonnikalan faneja oli 20% ja jalapenon faneja 10%, niin voidaan sanoa, että tonnikalasta tykkääviä oli 10 prosenttiyksikköä enemmän (20%-10% = 10%) ja toisaalta jalapenon ystäviä oli 10 prosenttiyksikkö vähemmän (10%-20% = -10%).

Sanavalintojen merkityksestä

Edellä kuvattu avaa sanavalintojen suhteen erinäisiä mahdollisuuksia esimerkiksi silloin, jos kirjoittaa tietyn tutkimuksen tuloksista. Jos esimerkiksi haluaisi korostaa tonninkalan menestystä kyselyssä verrattuna jalapenon menestykseen, niin voisi sanoa, että tonninkala oli 100 prosenttia suositumpi suosikkitäyte. Toisaalta, jos haluaa yrittää minimoida sitä, mikä kuva erosta syntyy, niin voi sanoa, että tonnikala oli 10 prosenttiyksikköä suositumpi valinta täytteeksi. Molemmat tavat ilmoittaa asia ovat siis faktojen suhteen oikein, mutta jos esimerkiksi tutkimuksen tuloksista lukeva henkilö ei tiedä, mikä on ero on ilmaisuilla ”prosenttia” ja ”prosenttiyksikköä”, niin voi hänelle jäädä varsin eri kuva tutkimuksen tuloksista sen perusteella, kumpaa ilmaisua on käytetty.

Henkilökohtaisesti suosittelen käyttämään yksittäisen tutkimuksen kohdalla ilmaisua ”prosenttiyksikköä”, kun tarkastellaan tuolla tavoin kahta vastausta toisiinsa. Tuon tekeminen nimittäin nähdäkseni vähentää väärinymmärrysten määrää. Mikäli kuitenkin tilanne on vaikkapa sellainen, että sama tutkimus toistetaan vuoden päästä ja uuden tutkimuksen tuloksia verrataan aiemman tutkimuksen tuloksiin, niin voi olla paremmin perusteltua käyttää ilmaisua ”prosenttia”.

Jos siis on vaikkapa toteutettu sama kysely suosikkipizzatäytteestä, mutta uudessa tutkimuksessa suosikkipizzatäytteekseen ilmoitti tonnikalan aiemman kyselyn 20 prosentin sijaan 40 prosenttia haastatelluista, niin voi kahden tutkimuksen tuloksia verratessa hyvin sanoa, että tonnikalan suosio nousi 100%. Erityisen hyödyllistä asian ilmoittaminen tuolla tavoin voi olla silloin, jos jonkin objektiivisesti epätoivotun asian prosenttiosuus on noussut, mutta se ei vielä ole prosentuaalisesti kyselytuloksissa erityisen merkittävä. Jos siis vaikkapa vanhemmassa kyselyssä epätoivotun asian osuus oli 2% ja uudemmassa tutkimuksessa se on 6%, niin voi huomiota tähän muutokseen yrittää saada ilmoittamalla, että kyseisten vastausten määrä nousi prosentuaalisesti 300%.