Lainojen korkosääntelyä on tiukennettu Suomessa. Viimeisin tiukennuksista tuli voimaan vuonna 2023. Kyseisestä tiukennuksesta käytetään usein nimeä ”kulutusluottojen korkokatto”, mutta varsinaisten kulutusluottojen lisäksi se koskee myös esimerkiksi niin sanottuja pikavippejä sekä luottokortteja. Tällä sivulla on tärkeimmät tiedot kyseisestä korkokatosta.
Korkokaton tiedot
Uudessa korkokatossa säädetään, että luoton nimellinen vuosikorko saa olla enintään 15% + Suomen pankin viitekorko, mutta yhteensä enintään 20%.
Tätä sivua vuonna 2025 päivittäessäni tuo kyseinen viitekorko on 3,50%, eli yhteensä uuden myönnetyn luoton nimellinen vuosikorko saa päivityksen aikaan olla enintään 18,50% Jos viitekorko laskisi vaikkapa tasoon 2,00%, niin olisi suurin sallittu korko 17% (15%+2,00%) ja jos se nousisi vaikkapa tasoon 6,00%, niin olisi suurin sallittu korko 20%, koska 15%+6,00% ylittäisi 20% katon.
On tärkeä huomata, että kyseinen korkokatto koskee juurikin nimellistä vuosikorkoprosenttia. Ei todellista vuosikorkoprosenttia. Todellinen vuosikorko on vähintäänkin erittäin tyypillisesti korkeampi kuin nimellinen vuosikorko ja sen voi myös sanoa kuvaavan paremmin luoton todellista hintaa.
Se, miksi todellinen vuosikorkoprosentti on tavallisesti korkeampi liittyy siihen, että sen kohdalla korkoprosentissa huomioidaan myös esimerkiksi kiinteästi euroissa veloitettavat erilaiset luoton mahdolliset avauspalkkiot sekä hallinnointipalkkiot.
Vaikka korkokatto siis koskeekin nimellistä vuosikorkoa, niin ovat lainsäätäjät pyrkineet siihen, etteivät rahoitusyritykset voi veloittaa mitä tahansa niin sanottuja sivukuluja lainoista ja noin kasvattaa valtavasti luoton todellista vuosikorkoprosenttia.
Niiden osalta on nimittäin säädetty, että erilaisia palkkioita saa luotosta veloittaa päivää kohden laskettuna enintään 0,01% luoton summasta ja yhteensä enintään 150 euroa vuodessa. Lisäksi riippumatta lainasummasta on mahdollista veloittaa 5€ kiinteä palkkio. Tuo 5€ koskee käytännössä lähinnä pieniä pikavippejä.
Vaikka tästä nykyisestä korkokatosta monesti puhutaankin nimenomaan kulutusluottojen korkokattona, niin on se käytännössä vaikuttanut enemmän pikavippien tarjontaan. Tuo johtuu siitä, että erittäin iso osa varsinaisista kulutusluotoista oli jo ennen korkokaton säätämistä hinnoittelultaan sen rajoissa, kun taasen pikavipit olivat tyypillisesti huomattavasti sitä kalliimpia.
Uusi korkokatto on vähentänyt pikavippien tarjontaa kahta reittiä. Ensinäkin, monet pikavippejä aiemmin tarjonneet firmat ovat lopettaneet kokonaan niiden tarjoamisen ja ne harvat firmat, jotka edelleen tarjoavat pikavippejä Suomessa myöntävät niitä aiempaa harvemmille. Jälkimmäinen asia on seurausta siitä, että taloudellisesti kannattavan liiketoiminnan näkökulmasta ne joutuvat nykyään harkitsemaan aiempaa tarkemmin sitä, maksaako henkilö hänelle myönnetyn lainan takaisin.
Kulutusluottojen ja pikavippien lisäksi korkokatto on voimassa myös esimerkiksi Suomessa nykyisin myönnettävien luottokorttien kohdalla.
Korkokatto ei koske vapaaehtoisia lisäpalveluita
Pikavippifirmat ovat perinteisesti olleet varsin mukautuvia niiden tarjonnan hinnoittelun osalta. Niin on käynyt myös tämän uuden korkokaton kohdalla.
On nimittäin tullut tyypilliseksi, että edelleen pikavippejä tarjoavat lainayritykset noudattavat sinänsä tätä uutta korkokattoa, mutta sitten tarjoavat asiakkaille innokkaasti vapaaehtoisia maksullisia lisäpalveluita, koska korkosääntely ei koske niiden hinnoittelua.
Tyypillinen tuollainen lisäpalvelu voi toimia esimerkiksi niin, että jos pikavipin ottava henkilö haluaa, että laina siirretään hänen tililleen mahdollisimman nopeasti, niin veloitetaan häneltä siitä muiden korkojen ja kulujen päälle ylimääräinen lisäkulu.
Oletettavasti juuri tuollaiset lainaamisen nopeuteen liittyvät maksulliset lisäpalvelut ovat suosittuja, sillä pikavippejä otetaan usein juuri niissä tilanteissa, joissa lainaa halutaan erityisen nopeasti tilille.